Suomen sotasurmat 1914-1922
Suomen sotasurmat 1914-1922 Suomeksi På Svenska In English

Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto

Avattu 5.3.2002 ja päivitetty 19.5.2004
Hae henkilöä klikkaamalla tästä >>

Nimitiedoston lähdepohja

Nimitiedosto perustuu pääosin seuraavien laajojen henkilöluetteloiden tietoihin:

  • Papiston tilasto (PT)
  • Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta 1914-22 (SRK)
  • Seurakuntien rippikirjat (RK), osittain
  • SDP:n tilasto (SDP)
  • Helsingin kaupungin tilastokonttorin kuolleiden kortisto vuosilta 1914-22 (HKA)
  • Jääkärimatrikkeli (JM)
  • Vuoden 1918 sotavankilaitoksen arkisto (VL)
  • Etsivän keskuspoliisin luettelo suomalaisista valtoillisista pakolaisista 11.6.1921 (EK)
  • Vankeinhoitohallituksen arkisto (VHH)
  • Boström, H. J: Sankarien muisto (BO)
  • Suomen kommunistisen puolueen arkisto Venäjällä (SKP)
  • Saksalaissurmat (DB, EDR, HVA, OD, VSK)
  • Sotasurmaprojektille tulleet kansalaiskirjeet ja yhteydenotot (SPA + kirjeen tai yhteydenoton järjestysnumero)

Projektin nimitiedostossa esiintyvät lyhennykset (PT, SRK jne.) kertovat mistä lähteestä yksittäiset henkilö-, asema- ja kuolintiedot ovat peräisin. Myös eri lähteistä saadut ristiriitaiset tiedot on viety nimitiedostoon, jotta syntyisi kokonaiskuva lähderakenteesta jokaisessa yksittäisessä sotasurmatapauksessa. Todennäköisimmäksi arvioitu tieto näkyy henkilöraportissa. Seuraavassa kerrotaan taustatietoja edellä mainituista lähderyhmistä:

Papiston tilasto (PT) syntyi vuonna 1919, kun seurakuntien kirkkoherrat kokosivat Tilastollisen päätoimiston pyynnöstä tietoja vuoden 1918 sodassa surmansa saaneista. Tiedot kerättiin standardisoidulle lomakkeelle. Jokaisessa seurakunnassa, jossa tiettävästi oli tapahtunut sotasurmia, täytettiin lomake. Tällä tavalla syntynyt aineisto kattaa 26 100 surmansa saanutta. Aineistossa on kuitenkin melko paljon puutteita, aukkoja ja virheitäkin. Ns. Papiston tilasto ei ole varsinaisesti edes tilasto vaan pikemminkin tilaston aineistopohja. Sen perusteella Tilastollinen päätoimisto julkaisi raportin, Tor Hartmanin laatiman "Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet" (Tilastollisia tiedonantoja 46, Helsinki 1970). Tilastosta puuttuu kuitenkin useita tuhansia vuoden 1918 sodassa surmansa saaneita. Papiston tilaston alkuperäisten asiakirjojen säilytyspaikka on Kansallisarkisto.

Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot (SRK). Suomen seurakuntien lukumäärä vuonna 1922 oli 632. Projekti on koonnut runsaasti tietoja sotaoloissa surmansa saaneista näiden seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luetteloista vuosilta 1914-22. Noin 2/3 seurakunnista on tämän lisäksi laatinut erilliset luettelot niistä alueellaan kuolleista ja haudatuista, jotka ovat olleet kirjoilla ao. seurakunnan ulkopuolella. Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot tuovat tärkeän lisän muihin tietoihin, mutta SRK:n käyttökelpoisuus vaihtelee sen mukaan kuinka yksityiskohtaisia kuolintietoja kirkkoherrat ovat merkinneet luetteloihin. Yleensä kuolleiden ja haudattujen luetteloista löytyy suhteellisen yksityiskohtaisia tietoja, mutta lähteessä saattaa myös lukea vain "Kuoli sodassa" tai muutakin yhtä epämääräistä. Joskus tarkemmat kuolintiedot puuttuvat kokonaan. Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot ovat yleensä seurakuntien kirkkoherranvirastojen hallussa, mutta jossain määrin niitä säilytetään myös maakunta-arkistoissa. Ns. luovutetun alueen seurakuntien arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa.

Seurakuntien rippikirjat (RK). Rippikirjoista löytyy jonkin verran täydentäviä ja tarkentavia tietoja vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneista. Rippikirja-aineisto on kokonaisuutena erittäin laaja. Aineisto käsittää useita satoja tuhansia sivuja. Rippikirjatkin ovat seurakuntien kirkkoherranvirastojen hallussa ja maakunta-arkistoissa.

Rippikirja, ruotsiksi kommunionbok, on nimiluettelo seurakunnan jäsenistä. Rippikirjan sivut on jaettu sarakkeisiin, joihin on tehty merkintöjä jokaisen mainitun henkilön lukutaidosta, ehtoollisella ja lukukinkereillä käynneistä, kuulutuksista, vihkimisestä, asevelvollisuudesta yms. On myös muistutuksia-sarake, josta voi löytyä esimerkiksi tieto siitä, että tietty henkilö kuoli punakaartilaisena vuoden 1918 sodassa, kaatui Ranskassa vuonna 1916 tai katosi tietymättömiin Aunuksessa vuonna 1919. Lähtö- sarakkeesta löytyy henkilön kuolinaika. Se erottuu muuttopäivästä yleensä ristimerkillä.

Rippikirjan muoto voi vaihdella hieman seurakunnasta toiseen. Se on laadittu kylittäin tai taloittain ja yleensä siinä luetellaan näihin yksiköihin tai ruokakuntiin kuuluvat henkilöt. Rippikirja on tavallisesti laadittu kymmenvuosittain esimerkiksi siten, että yksi nide kattaa 1910-luvun, toinen 1920-luvun ja kolmas 1930-luvun. Tietoja ensimmäisen maailmansodan ja vuoden 1918 sodan uhreista voi hyvin löytyä vasta myöhempien vuosikymmenien rippikirjaniteistä.

Tallennetut rippikirjat

Uudenmaan lääni
- Anjala
- Helsingin mlk
- Helsinki eteläinen suomalainen
- Helsinki eteläinen ruotsalainen (kuolinsyyt puuttuvat)
- Helsinki pohjoinen suomalainen
- Helsinki pohjoinen ruotsalainen (kuolinsyyt puuttuvat)
- Helsinki Sörnäinen suomalainen
- Hyvinkää
- Iitti
- Karjalohja
- Karkkila (Pyhäjärvi UL)
- Lohja
- Orimattila
- Vihti

Hämeen lääni
- Asikkala
- Forssa
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hollola
- Hämeenlinna
- Hämeenlinna mlk.
- Janakkala
- Jokioinen
- Jämsä
- Kalvola
- Koski HL
- Kylmäkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Längelmäki
- Messukylä
- Pirkkala
- Ruovesi
- Sääksmäki
- Tammela
- Tampere
- Teisko
- Tottijärvi
- Vilppula
- Ypäjä

Viipurin lääni
- Antrea
- Impilahti
- Kivennapa
- Koivisto
- Kymi
- Luumäki
- Miehikkälä
- Nuijamaa
- Rautjärvi
- Ruokolahti
- Sippola
- Terijoki
- Uusikirkko
- Valkeala
- Viipuri mlk. (kuolintiedot puuttuvat)
- Virolahti

Turun ja Porin lääni
- Alastaro
- Angelniemi
- Halikko
- Huittinen
- Hämeenkyrö
- Kauvatsa
- Keikyä
- Kiikka
- Lieto
- Mouhijärvi
- Pori mlk.
- Porin Reposaari
- Punkalaidun
- Sauvo
- Suoniemi 
- Ulvila
- Uskela
- Vampula

Kuopion lääni
- Leppävirta
- Tohmajärvi
- Varkaus

Mikkelin lääni

Oulun lääni
- Kemi mlk.
- Rovaniemi
- Simo

Vaasan lääni
- Evijärvi


SDP:n tilasto. Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta ryhtyi vuonna 1919 kokoamaan tietoja vuoden 1918 sodassa surmansa saaneista punaisista. Kokoamistyö tehtiin aluksi kahdessa vaiheessa. Ensiksi pyydettiin puolueen paikallisosastoilta ja -aktiiveilta pelkästään tilastotietoja, mutta heti sen jälkeen tarkempia henkilö- ja taustatietoja surmansa saaneista erityisen henkilökaavakkeen avulla. Kokoamistyö ei koskaan onnistunut täysin, sillä 93 kunnasta ei saatu täytettyjä henkilökaavakkeita, vaikka näissä kunnissa oli tapahtunut sotasurmia. 1920-luvun alkuun mennessä oli koottu tietoja noin 20 000 sotaoloissa menehtyneestä. Aktiivista kokoamistyötä jatkettiin 1920-luvun puoliväliin saakka, jolloin kertyi tietoja vielä noin tuhannesta surmansa saaneesta. SDP:n tilastosta käytetään usein nimitystä "Terroritilasto". Ilmaisu ei ole aivan asianmukainen, sillä SDP:n tilastossa on sarakkeet ns. valkoisen terrorin uhrien lisäksi muillekin surmansa saaneille punaisille, mukaan lukien kaatuneet sekä vankileireillä nälkään ja tauteihin menehtyneet. Kyseessä ei ole myöskään tilasto vaan tietopohja, jonka avulla tilaston laatiminen olisi mahdollista. Lopullista tilastollista raporttia aineiston pohjalta ei ole koskaan tehty. Vuonna 1924 julkaistiin tosin alustava tilasto kansalaissodan punaisten uhrien lukumäärästä läänin ja kuolintavan mukaan jaoteltuna ("Kuoleman kentiltä. Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta", Hämeenlinna 1924 s. 254). Tämä tilasto käsittää runsaat 21 000 surmatapausta, mutta siitä ilmoitettiin vielä puuttuvan "suuri osa tuhoutuneista". Papiston tilasto ja SDP:n tilasto muistuttavat toisiaan useissa suhteissa. Tärkein ero on se, että Papiston tilasto luettelee sekä valkoiset, punaiset että puolueettomat sotasurmat, kun SDP:n tilasto kattaa etupäässä vain punaisen puolen sotasurmatapaukset. Henkilö- ja taustatietojen laadussakin on selviä eroja. PT:n kaavakkeet täyttivät koulutetut kirkkoherrat, kun sitä vastoin SDP:n tavalliset paikallisaktiivit kokosivat SDP:n tilastoon merkityt tiedot. SDP:n tilaston alkuperäisaineistoa säilytetään Työväen Arkistossa.

Helsingin kaupungin tilastokonttorin kuolleiden kortisto (HKA). Helsingin kaupungin tilastokonttori kokosi tietoja mm. vuosina 1914-22 menehtyneistä helsinkiläisistä ja Helsingissä sotaoloissa kuolleista. Tämän standardisoidun ja laadukkaan aineiston kuolintiedot on viety nimitiedostoon. Myös Helsingin kaupungin terveydenhoitoviraston kuolleiden luetteloita vuosilta 1914-17 ja 1919-22 on käytetty nimitiedoston täydentämisessä. Tilastokonttorin kuolleiden kortistoa sekä terveydenhoitoviraston kuolleiden luetteloita säilytetään Helsingin kaupunginarkistossa.

Jääkärimatrikkeli (JM). Vuosina 1915-22 sotaoloissa sai surmansa vähintään 246 jääkäriä. Lisäksi heitä menehtyi vielä muutamia kymmeniä epäselvissä olosuhteissa. Nimitiedostossa on käytetty molempia ilmestyneitä jääkärimatrikkeleita. Nämä ovat "Suomen jääkärien elämäkerrasto" (Porvoo 1938) ja "Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975" (Helsinki 1975).

Vuoden 1918 sotavankilaitoksen arkisto (VL). Vuoden 1918 sodan aikana perustettiin useita kymmeniä sotavankileirejä ja pakkotyölaitoksia. Näiden lukumäärä väheni keväällä ja kesällä 1918, kun vangit keskitettiin tiettyihin suurempiin leireihin. Suurimpien sotavankileirien arkistot ovat yleensä säilyneet, mutta pienempien usein kadonneet tai säilyneet puutteellisesti. Varsinkin suurimmissa sotavankileireissä pidettiin kirjaa menehtyneistä vangeista. Tosin dokumentoinnin laatu vaihtelee. Eräillä sotavankileireillä merkittiin mm. kuolinsyyt muistiin, mutta toisilla leireillä laadittiin pelkästään menehtyneiden nimiluettelot. Sotavankilaitoksen arkistoa säilytettään Kansallisarkistossa. Nimitietojärjestelmään on tallennettu tai sen kokoamista varten on käyty läpi mm. seuraavien vankileiri-pakkotyölaitosten luetteloiden ja asiakirjojen tiedot:

Hämeenlinnan sotavankileiri-pakkotyölaitos

- sotavankileirin nimikirja (Bb:1)
- luettelot sotavankileiriin ja pakkotyölaitokseen tulleista (Bb:7.1)
- luettelot poistuneista, muualle siirretyistä, vapautetuista ja kuolleista (Bb:7.2)
- luettelo kuolleista (Bb:14)

Jyväskylän sotavankileiri

- vankien luettelo (Ba:1 ja Ba:2), ei sisällä tietoa kuolleista

Kuopion sotavankileiri

- luettelo kuolleista vangeista (Bb:5), sisältää myös Outokummun vankisiirtolassa/ -leirillä surmansa saaneita
- kuolintodistuksia (Hc:1.1)
- luettelot Sukevan sotilassiirtolassa olevista vangeista (Bb:7.6)

Lahden sotavankileiri-pakkotyölaitos

- luettelo kuolleista (Kba:2)
- luettelo kuolemaantuomituista vangeista (Bb:19)
- aakkosellinen luettelo kuolleista, koetallennus, ei uutta tietoa
- aakkosellinen nimiluettelo (Bb:1-5), koetallennus, ei uutta tietoa
- irrallisia luetteloita vapautetuista, kuolemaantuomituista, passitetuista vangeista (Bb:29.2), koetallennus, ei uutta tietoa
- johtajalle saapuneet vartiokonttorin pöytäkirjat, koskien sairaalan ulkopuolella tapahtuneita kuolemantapauksia (Ec:1.1)

Mikkelin sotavankileiri

- vankiluettelo (Ba:3)

Oulun sotavankileiri

- aakkosellinen vankiluettelo (Ba:1)
- aakkosellisia ja kronologisia luetteloita Oulun Raatin sotavankilan ja Tornion vankileirin vangeista (Ba:2.1)

Raahen sotavankileiri

- vankiluettelo, luettelot työvangeista, sairaista, kuolleista ja rangaistuista vangeista (Ba:1)
- kuolintodistukset (H:1.3)

Riihimäen sotavankileiri-pakkotyölaitos

- luettelo kuolleista (Bb:17), löytyy maininta Kouvolan vankisiirtolasta, mutta yhdenkään vangin kohdalla ei ole mainintaa kuolemisesta siellä
- luettelo kuolleista (Bb:19.1)
- luettelo haudatuista (Bb:19.2)
- luettelo kadonneista (Bb:19.3)
- kuolleitten kirja (Kb:1)

Suomenlinnan sotavankileiri-pakkotyölaitos (Helsinki)

- nimiluettelo, vapautetut, karanneet, kuolleet, poissiirretyt (Bb:3)
- kortisto kuolleista vangeista (Bb:34)
- luettelot kuolemaantuomituista ja luettelot kuolleista (Bb:35.1 ja Bb:35.2), koetallennus, ei uutta tietoa
- pöytäkirjat kuolemantuomion täytäntöönpanosta (C:1.3), koetallennus, ei uutta tietoa
- luettelo leikkaussalissa operoiduista potilaista ja luettelot kuolleista (Kba:4.1 ja Kba:4.2), koetallennus, ei uutta tietoa
- kuolintodistuksia ja muita lääkärintodistuksia (Kc:3), koetallennus, ei uuta tietoa

Tammisaaren sotavankileiri-pakkotyölaitos

- pastorin päiväkirja (Af:1), ei tallennettavaa
- aakkosellinen vankiluettelo (Ba:1), koetallennus, ei uutta tietoa
- nimikirja (Ba:5), koetallennus, ei uutta tietoa
- luettelo tuomituista, karanneista, Tammisaaresta siirretyistä ja muita luetteloita (Ba:13), ei tallennettavaa
- luettelot kuolleista (Ba:14)
- aakkosellinen vankiluettelo (Ba:2), koetallennus, ei uutta tietoa

Tampereen sotavankileiri-pakkotyölaitos

- kunnittainen luettelo kuolleista (Ba:16)
- luettelot kuolleista (Kb:2)

Toijalan sotavankileiri

- aakkosellinen vankiluettelo (Ba:1), ei mainintoja kuolleista

Turun sotavankileiri-pakkotyölaitos

- luettelo kuolleista (Kb:1.1)

Vaasan sotavankileiri

- potilaspäiväkirja (Ka:1.1)

Viipurin sotavankileiri-pakkotyölaitos

- luettelot valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden vapauttamista tai muista syistä vapautetuista vangeista ja luettelot kuolleista (Bb:19.1 ja Bb:19.2), sisältää myös Markovillan ja Neitsytniemen sotilassairaaloissa kuolleita
- aakkosellinen luettelo toukokuussa 1918 ammutuista vangeista (Bb:20)
- pastorinkanslian kuolleitten kirja (Bb:21), sisältää myös Neitsytniemen sotilassairaalan kuolleiden luettelon (liite)
- pastorinkanslian kuolleitten kirjan rekisteri (Bb:22), koetallennus, ei uutta tietoa
- Viipurin alaisen Käkisalmen vankisiirtolan ja sen alaisten Hiitolan, Kiviniemen, Noitermaan, Raudun ja Sortavalan vankisiirtoloiden nimiluettelot (Bb:23, Bb:24 ja Bb:25)

Vankeinhoitohallituksen arkisto (VHH). Vankeinhoitohallituksen aineisto käsittää seuraavat nimitietojärjestelmään tallennetut luettelot:

- valtiorikosvankeja koskevia luetteloita 1918-1921 (Ba:9).
- saapuneet vankien nimiluettelot 1893-1923 (Ee:1), sisältää luettelon Haminassa 10.5.-11.5.1918 ammutuista punakaartilaisista, luettelon Lahden pakkotyölaitoksessa kuolleista 1.5.1918-10.10.1919, luettelon Riihimäen sotavankileirillä, sittemmin pakkotyölaitoksella ym. kuolleista vangeista, luettelon kuolleista vangeista Turun pakkotyölaitoksella sen perustamisesta alkaen ja luettelon Tampereen pakkotyölaitoksen tietoon tulleista karkurivangeista

Boström, H. J: Sankarien muisto. Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta henkensä antaneiden kansalaisten elämänkertoja. Hki 1927 (BO). Matrikkeli käsittää noin 5 000 sotaoloissa valkoisten puolella vuosina 1917-19 Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa surmansa saaneen henkilön yleensä hyvinkin tarkat tiedot. Se on tekijän määritelmän mukaan matrikkeliteos "kaikista vapaussodassa kaatuneista ja murhatuista, kaikista niistä, jotka olivat henkensä Suomen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta antaneet". Alun perin tarkoituksena oli sisällyttää matrikkeliin myös Suomessa sotaoloissa menehtyneet Ruotsin ja Saksan alamaiset, mutta tämä osoittautui pian mahdottomaksi. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Boström lisäsi kuitenkin matrikkeliteokseen Vienan Karjalassa, Aunuksessa ja Virossa kaatuneita samoin kuin Saksassa surmansa saaneita jääkäreitä, joskin vaillinaisesti.

On huomattava, että Boströmin teoksessa oleva henkilö on PT:ssa, SRK:ssa tai SDP:n tilastossa merkitty eräissä tapauksissa punaiseksi. Syyt siihen, että sama sotaoloissa surmansa saanut henkilö on katsottu kuuluvan eri osapuoliin, vaihtelee. Punaisiin kuuluva henkilö on esimerkiksi saattanut joutua valkoisten joukko-osastoon kutsuntojen kautta tai valkoisiin kuuluva henkilö on pakko-otettu punaiseen kaartiin. On myös muita yksilökohtaisia syitä, kuten kirkkoherrojen käsitykset ko. henkilöistä. Nimitietojärjestelmän tiedot eri osapuoliin kuulumisesta perustuvat kuitenkin aina ilmoitettuihin lähteisiin.

Boström ei jostain syystä perusteellisesta ja laadukkaasta työsuorituksesta huolimatta hyödyntänyt Papiston tilaston tietoja. Matrikkelin saatesanoissa Boström valittelee kokoamistyön vaikeuksia ja teoksen niistä johtuvia vajavuuksia. Monet omaiset eivät useista pyynnöistä huolimatta halunneet antaa tietoja, sanomalehtien tiedot olivat vaillinaiset, esiintyi erilaisten käsialojen tulkintavaikeuksia ja seikat, että sama henkilö oli joissakin tapauksissa saattanut tulla merkityksi eri sukunimillä sekä päivämääriä että sotaväenosastoja koskevat virheet olivat mahdollisia. Boströmin teoksessa on täten jonkin verran kahdentumia (sama henkilö kirjattu kahteen kertaan hieman eri tiedoin) ja myös ns. "elossa selvinneitä". Lisäksi matrikkelissa on noin 200 surmansa saanutta, joiden kuolinsyyksi ilmoitetaan vain esimerkiksi "lähempiä tietoja ei yrityksistä huolimatta ole saatu" tai "kaatui/katosi valkoisen armeijan sotilaana".

Suomen kommunistisen puolueen arkisto Venäjällä (SKP). Venäjän uusimman historian dokumenttien säilytys- ja tutkimuskeskus (RTsHIDNT). Suomen kommunistisen puolueen arkisto. Fond 516, opis 1, delo 239: Dokumentteja valkoisesta terrorista.

Suomessa tapahtuneiden saksalaissurmien lähteet

Suomessa tapahtuneita saksalaissurmia ei ole tutkittu, vaikka surmatapaukset on dokumentoitu eri asiakirjoissa. Projekti on koonnut surmansa saaneita koskevan kattavan nimitiedoston, joka perustuu seuraaviin lähteisiin:

DB Friedrich Israel: Deutsche Brüder in Finnlands Erde. Mit 35 Abbildungen. Helsingfors 1918.

EDR Erinnerungsblätter Deutscher Regiment. Die Unteilnahme der Truppenteile der Ehemaligen sächsischen Armee am Weltkriege. Bearbeitet unter Benutzung der amtlichen Kriegstagebücher. Kgl. Sächs. Karabinier Regiment. Heft 15 der Schriftfolge. Dresden 1924.

HVA Helsingin valtaus 12.4.1918. Julkaisija vuoden 1918 Helsingin valkokaartin työvalio-kunta.

OD Ostsee-Division, Deutscher General in Finnland. Pastorin papereita ym. Kansio 4. Sota-arkisto.

VSK Vapaussodan kertomuksia, muistelmia ja kokemuksia I. Toim. Erkki Räikkönen. Hki 1934

Sotasurmaprojektille tulleet kansalaiskirjeet ja yhteydenotot. (SPA + kirjeen tai yhteydenoton järjestysnumero). Yli 2 500 kansalaisilta saapunutta kirjettä tai yhteydenottoa on arkistoitu projektin toimistoon. 30.6.2003 mennessä projektille saapuneiden kansalaiskirjeiden uudet riittävän luotettavat surmatiedot on tallennettu nimitiedostoon.



Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
palaute: kirjaamo@arkisto.fi